sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Sari Paldánius - Bahálaš

Anteeksi, kun tämä kirjoitus ilmestyy näin myöhään. Olen pitänyt taukoa blogihommista, mutta nyt olen tulossa takaisin. Tässä jokin aika sitten luin Sari Paldániuksen esikoisen ja kirjoitan siitä arvostelun... Toivottavasti muistan jotain.


Juoni on toisarvoinen, vaikka kiinnostavahan sekin toki on. Kirjan todellinen anti on sen teema, sen sanoma. Aloin miettiä maailmaa, jossa kuka tahansa voisi elää millaisessa kehossa tahansa. Ihan kuin silmäni olisivat avautuneet näkemään jotain uutta ymmärtäessäni oman typeryyteni ja pinnallisuuteni. Sillä sanokaahan - saattaisitteko rakastua kurttuiseen, Yodan ja vanhan, ryppyisen ukon sekoitukselta näyttävään olioon? Entäpä aivan uskomattoman hyvännäköiseen ja lihaksikkaaseen intiaanimieheen? Niinpä. Niinpä. Mekinhän saatamme elää millaisessa kehossa tahansa, ollen silti aivan samanlaisia kuin mitä olisimme toisenlaisessa ruumiissa.

Tämä kirja sai minut miettimään tosi syvällisiä juttuja. Jopa innoituin siitä niin, että kirjoitin runon siitä - ei, sen saatte lukea vasta kansien välistä. En ole aikeissa julkaista netissä näitä... juttujani. Aika syvällistä kamaa sekin nimittäin on. Hiukan liiankin syvällistä. Kun katselen kirjoituksiani jälkikäteen... Huh sentään.

Kirjassa hypellään ajasta ja paikasta toiseen pysyen kuitenkin aina pohjoisilla seuduilla. Kirja on todella hämmentävä, mutta silti uskottava ja oikeastaan aika tyylikäs. Ihmisluontoa on kuvattu aivan sensuroimatta ja Hani on päähenkilönä suloisen ärsyttävä.

Suosittelen, jos haluat hämmentyä, kiusaantua, rakastua ja lukea mahtavan kirjan. Tietty teos on viihdettä, kuten oikeastaan lähes kaikki kaunokirjallisuus, mutta pinnan alla on todella mahtavia ajatuksia.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kommentti piristää aina! :)