perjantai 18. maaliskuuta 2016

Margit Sandemon Jääkansan tarina

Vihdoinkin olen saanut päätökseen tämän valtavan koitoksen. 47 osaa luettuani ja verta joka ikisen kohdalla itkettyäni totean virallisesti Jääkansan tarinan maailman parhaaksi roskaromaanisarjaksi.

Minulla saattaa olla taipumusta masokismiin, mutta vielä enemmän päättäväisyyteen. Kun aloitin kirjasarjan lukemisen, minulla ei ollut epäilystäkään siitä, ettenkö saisi sitä loppuun. Kahdennenkymmenennen osan kohdalla koko urakka alkoi tuntua tervanjuonnilta. Jotenkin kuitenkin sain voimaa jatkaa.

Kyse ei ole varsinaisesti huonosta sarjasta, sen voin sanoa. Sandemolla on persoonallinen tapansa kirjoittaa, ja hahmot olivat vähintäänkin mielenkiintoisia. Verrattuna esimerkiksi Nora Robertsin (haamukirjoittajien) kirjoittamiin opuksiin Jääkansan tarina on kuin keidas. 

Mikäli joku ei ole kuullut tästä vielä (no, nyt olet, joten on aivan liian myöhäistä perääntyä), summaan juonen lyhyesti. Joskus keskiajan pimeinä vuosina eli Tengel Paha, joka valitettavasti pääsi lisääntymään ja siten laittoi alulle Jääkansan suvun. Ensimmäisessä kirjassa sankariksi nousee Tengel Hyvä, joka onnistuu kääntämään sisällään vellovan pahuuden hyväksi - rakkauden avulla, tietenkin. Myöhemmissä osissa puidaan muiden suvun jäsenten kohtaloa pääosin heidän rakkauselämänsä kannalta ja taistellaan ikuisen elämän kieroin keinoin varastanutta pahis-Tengeliä vastaan.


Sandemolla on muutamia uskomattoman ärsyttäviä maneereja, kuten esimerkiksi sananparsi "yli kaikkien rajojen". Vikaa on toki myös suomentajassa (pääosin Marja Mahlamäki, ensimmäisissä osissa Helene Bützow), mutta ei kirjailija muutenkaan mikään päätähuimaavan taitava kynäniekka ole.

Kehittynyt hän kyllä varmasti on: Jääkansan tarinan jälkeen kirjoitettu Noitamestari-sarja oli paljon parempi (ja lyhyempi...), ja sitä voin oikeasti suositella. Niin, ja siinä on vain 15 osaa.

Wikipediasta löytyy enemmän tietoa Margit Sandemosta, Jääkansan tarinasta ja Noitamestarista. Mikäli päätät lukea koko sarjan, voin toivottaa vain onnea koitokseen. Sandemolla on myös Sandemo-sarjaksi nimetty, lehtiin kirjoitetuista tarinoista koostettu 40-osainen sarja. Se on vuorossa sitten seuraavana, mikäli noudatan suunnitelmaani lukea koko Sandemon suomennettu tuotanto.

12 kommenttia :

  1. Luin joskus vuosia sitten jonkun osan tästä sarjasta ja vähän aikaa sitten mietin, että olisi kiva lukea nyt vaikka ihan alusta asti, mutta... taidanpa jättää väliin :D

    PS. Ihailen sinnikkyyttäsi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Jos sinulle ei ole suurikaan ongelma jättää sarjaa kesken, mitään vaaraa ei pitäisi olla :D Mutta jos on, kehotan välttämään tätä sarjaa kuin ruttoa.

      Poista
  2. Kuinka kauan sinulla meni lukea kirjat? Luin tämän vuoden puolella kirjasarjan ensimmäisen osan. Aika rasittavaa tekstiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloitin viime vuoden kesäkuussa, eli yhdeksän kuukautta. Hyvin rasittavaa, todellakin :D

      Poista
  3. Oho, aika koitos lukea noin pitkä sarja :D

    VastaaPoista
  4. Mulla on sarja parhaillaan menossa 17. osassa. Luin kirjat joskus lukioikäisenä yhteen putkeen, ja muistelen että loppua kohden tarina huononi huononemistaan ja viimeiset osat olivat todella isoja pettymyksiä ja varsinkin viimeinen kirja oli HUONO. Tähän saakka nämä alkupään kirjat ovat olleet varsin viihdyttäviä, ja olenkin lukenut yhden kirjan noin päivässä. Kovin kevyttä viihdettähän nuo ovat eikä niitä kannata lukea kovin vakavissaan :) Jollain muullakin tuntuu olevan vaan sarja menossa, sillä joudun välillä odottamaan seuraavia osia monta viikkoa kun ovat jollain toisella lainassa. Tämän vuoksi menee varmaan vielä jonkin aikaa ennen kuin pääsen sarjan loppuun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että tykkäät :D Minusta sarja alkoi menettää hohtoaan jo parin ensimmäisen kirjan jälkeen. Mutta nämähän ovat tavallaan Sandemon sormiharjoituksia, hänen ensimmäiset kirjansa. Myöhempi tuotanto on laadukkaampaa ;)

      Poista

Kommentti piristää aina! :)