Rainbow Rowell - Fangirl

Rainbow Rowellin Fangirl on ihana kirja. Ensimmäinen kyseiseltä kirjailijalta lukemani kirja on Eleanor & Park, josta myös pidin kovasti. Fangirl on hieman aikuismaisempi, ehkä enemmän aikuisten- kuin nuortenkirja. Young Adult olisi ehkä paras termi kuvaamaan kirjaa, jonka päähenkilö on 18-vuotias yliopisto-opiskelija.

Cath on ensimmäistä vuottaan yliopistossa, mutta pääsee silti edistyneempien kurssille kirjoitustaitojensa ja innostuksensa ansiosta. Hän on kirjoittanut vuosia fanifiktiota Simon Snow'sta, hieman Harry Potteria muistuttavasta hahmosta kaksoissiskonsa Wrenin kanssa. Wreniä kuitenkin viehättää enemmän villi opiskelijaelämä kuin tylsä kirjoittelu tai yhteydenpito kaukana asuvaan isään.

Cath ei oikeastaan haluaisi olla yliopistossa ollenkaan. Hänen huonekaverinsa Reagan, kuten myös tämän poikaystävä Levi, pitävät häntä outona ja syrjäänvetäytyvänä - mitä Cath kieltämättä onkin. Välillä teki mieli ravistella Cathia siksi, että tämä on sellainen tylsimys.

Kirjoittamisesta hän saa kuitenkin voimaa ja iloa, vaikka kirjoituskurssin opettajan mielestä fanifiktio ei mitään oikeaa kirjallisuutta olekaan. Metafiktiiviseen tyyliin juonen sisällä kulkee oma juonensa: Cathin kirjoittama Snow-fanifiktio. Levi innostuu siitä, ja Cathkin alkaa avautua kuorestaan.

Kirja on kielellistä ilotulitusta ja juoni on rakennettu huolella. Jos yleensä kirjat ovat ruisleipää, tämä on kakkua... tai jotain. Hassu vertaus, mutta ymmärrätte kyllä.

Pähkinänkuoressa: Fantastinen, hämmästyttävä ja älykäs kirja kaikille niille, jotka haluavat lukea hyvää nuortenkirjallisuutta. Kirja on tosin englanniksi, eli vain kielitaito, raha tai kirjaston valikoimat ovat esteenä. Suosittelen ehdottomasti myös Eleanor & Parkia, joka on suomennettukin. Rowell on saanut minut koukkuun.

Rainbow Rowell - Eleanor & Park

Silloin tällöin sitä melkein menettää uskonsa nuortenkirjallisuuteen. Sitten lukee sellaisen kirjan kuin Eleanor & Park, eikä voi olla yllättymättä. Harvoin olen lukenut kirjaa, joka on yhtä aikaa toisaalta niin kipeä ja toisaalta toiveikas. Harvoin julistan postauksen neljännessä lauseessa näin, mutta rakastan tätä kirjaa! Rakastan niin paljon kuin tätä kirjaa vain voi rakastaa. Ja jos Basam/mikä tahansa kustantamo ei julkaise lisää Rowellia suomeksi, olen pettynyt ja vihainen... ja saatan tehdä jotain peruuttamatonta kustantamon postilaatikolle.

Eleanor elää äitinsä ja väkivaltaisen isäpuolensa kanssa. Hänen äitinsä ei kykene irtautumaan huonosta parisuhteesta edes lastensa takia, vaan käyttäytyy kuin läheisriippuvainen pahimmillaan. Eleanoria kiusataan koulussa ylipainon ja erikoisen tyylin takia.

Myös Park on ulkopuolinen, mutta ei kuitenkaan pahasti kiusattu. Hän kuuntelee The Smithsiä ja lukee sarjakuvia - ja on puoliksi korealainen. Hän on liian outo ja erikoinen "normaalien" ihmisten porukkaan, joten hän vetäytyy yksinäisyyteensä - kunnes eräänä päivänä Eleanor astuu koulubussiin ja istuu hänen viereensä.

Koulubussiepisodista alkaa suloinen ja samaistuttavan realistinen rakkaustarina, eikä Mary Suesta ole tietoakaan. Rowell kirjoittaa hahmonsa todenmukaisiksi ja eläviksi - olen aivan varma, että Eleanorin ja Parkin kaltainen pari elää jossain päin maaailmaa.

Rakastan hahmoja, rakastan miljöötä ja rakastan Rowellin kirjoitustyyliä. Kun aina marisen, että hyviä nuortenromaaneja on niin vaikea löytää, voin ainakin hetkeksi lakata valittamasta. Rowell on harvinaislaatuinen. Aivan ehdottomasti luen hänen muunkin tuotantonsa, mikäli se suomennetaan - ja vaikka ei suomennettaisikaan. Näin mahtavan kirjallisuuden vuoksi olen valmis kärsimään hiukan kolmatta kotimaista.

Suosittelen!