Vígdis Grímsdóttir - Valosta valoon

Nuori, äiditön Rósa sysätään ystäväpariskunnan huomaan, kun tytön isä lähtee Amerikkaan etsimään nuoruutensa saavuttamatonta rakkautta, Rósa Cordovaa. Ystävänsä Lúnan kanssa hän elää nuoruuttaan ja haaveilee - milloin rakkaudesta, milloin jostain muusta.

Yhdessä he kokevat elämän riemun, mutta on asioita, joista Rósa ei voi puhua edes Lúnan kanssa: rakkaus, joka on erilaista kuin koskaan aiemmin. Róbert, jonka tarkoitus on huolehtia Rósasta tämän isän ollessa poissa, muuttuukin kielletyn mutta kauniin rakkauden kohteeksi. 

Henkilöiden nimivalikoima on vähäinen, mutta ilmeisen hyödyllinen ja tarkoituksellinen. Ihmissuhteet ovat pohjimmiltaan aina samanlaisia, ja niin myös ne, joihin suhteitamme solmimme. Rósan isä Lenni rakastaa kahta samannimistä tyttöä tai naista. Rakkaus omaan, alati muuttuvaan ja etääntyvään lapseen on kutakuinkin samanlaista kuin kaiho tuntematonta naista kohtaan: epävarmaa ja hämmentävää.

Valosta valoon on hämmästyttävä tarina. Joillain kirjailijoilla on kyky mahduttaa yhteen ainoaan kirjaan sekä valtavaa surua että suunnatonta iloa. Grímsdóttir tekee sen luontevasti, vailla turhaa draamantavoittelua - ja mikä tärkeintä, antaa myös lukijan tuntea. Hän ei pilaa tekstiään turhilla selittelyillä, vaan antaa lukijan huomata pienet vihjeet itse.