Linnunradan käsikirja liftareille on ollut minulle aina vähän tuntemattomampi juttu - se, josta kaikki puhuvat, ja itse nyökyttelee mukana. "Joo, olen kuullut siitä... Aion lukea... Joskus." Mutta kun tämä kulttiteos löytyi kirpputorilta hintaan 1.50 € (miksi ihmeessä ihmiset ostavat kirjansa uusina?), se tarttui niin sanotusti takkiin. Samalla reissulla löysin myös On rakkautes ääretön -kirjan sekä Coelhon Alkemistin (enkös sanonutkin, etten enää koskaan lue Coelhoa? No, se siitä sitten.).Mutta mutta. Jo yksi tuon epäonnisen retken löydöistä osoittautui karmaisevaksi pettymykseksi. Ja niin tämäkin. Toivotaan, että edes Alkeimistista on johonkin. Eli yksinkertaisesti - en pitänyt tästä kirjasta. Ei siksi, että se olisi ollut jotenkin teknisesti huono tai muuta - se ei vain ollut minun tyyppiseni kirja ja ehkä jotenkin liian 80- tai 90-lukulainen omaan makuuni. Ja se oli liian ohut. Luin sen loppuun osana lukumaratonia - joka noin sivumennen sanoen meni vähän mönkään. En pidä pakkolukemisesta. Tai ehkä lukumaratonit eivät vain ole minua varten.
Juoni on kuitenkin taitavasti toteutettu. Alussa kaikki näytetään pienoiskoossa - Arthurin talo aiotaan tuhota rakennustöiden tieltä, ja mies asettuu mutalätäkköön makaamaan aikoen estää tämän hirvittävän tapahtuman. Todellisuudessa koko maapallo aiotaan tuhota - eikä Arthurilla ole siinä vaiheessa minkäänlaista mutalätäkköä, johon mennä pitkälleen. Tietyllä tapaa pidin kirjan symboliikasta. Tietyllä tapaa... En. Tuntui, kuin puolet kirjasta olisi puuttunut.
Linnunrata-sarja:
Linnunradan käsikirja liftareille
Maailmanlopun ravintola
Elämä, maailmankaikkeus - ja kaikki
Terve, ja kiitos kaloista
Enimmäkseen harmiton
Vielä yksi juttu... (Kirjoittanut Eoin Colfer)
Adamsin kirjoittamista kirjoista on tehty myös yhteisnide nimeltä Linnunrata: Viisiosainen trilogia.
