Tässä on kirja, joka pitäisi jokaisen lukea. Valeikkuna pakottaa ajattelemaan suuria, filosofisia kysymyksiä, eikä sivuuta niitä, kuten ikävän monessa kirjassa tehdään. Kirja on myös hyvin ohut, niin sanotusti yhden päivän kirja, mutta se jää mieleen pitkäksi aikaa.
Valeikkunan tapahtumat sijoittuvat 2030-luvulle (tai suunnilleen sinnepäin) eli lähitulevaisuuteen. Krohnin visiot tulevaisuudesta eivät o
le läheskään niin karmivia kuin esimerkiksi Ally Condiella (Tarkoitettu, Rajalla, Perillä) tai Lauren Oliverilla (Delirium, Pandemonium, Requiem), mutta silti pelottavan realistisia. Kuinka voisimme elää maailmassa, jossa tapahtuu tällaisia asioita?Päähenkilö elää kelluen pienessä vesialtaassa. Työkseen hän kuuntelee ihmisten filosofisia pohdintoja ja muitakin ajatuksia. Vaan miten käy, kun kaupunkia terrorisoiva Metamaattikin tulee käymään? Pitäisikö sellaisen julmurin kuolla?
Tarinassa saivat suuren roolin myös päähenkilöfilosofin unet ja salaisimmat pelot. Heräsikin ajatus, oliko koko kirjakin pelkkää unta tai kuvitelmaa alusta loppuun?
Suosittelen Valeikkunaa kaikille niille, jotka haluavat jotain ajattelemisen aihetta.
TAIVASLAULU
Lestadiolaisuus on ollut pinnalla jo pitkään hyväksikäyttöepäilyjen ja muiden kauheuksien takia. Vaikka yleisesti ottaen kyseinen liike esitetään erittäin kielteisessä valossa, Rauhala onnistuu kertomaan myös hyviä asioita - esimerkiksi yhteisön tuen. Toisaalta yhteisö voi muodostua myös taakaksi, erityisesti naisille. "Ensin katsotaan vatsaan, sitten vasta silmiin", luonnehtii Rauhala kirjassaan naisten välistä kanssakäymistä.
Päähenkilöt, Aleksi ja Vilja, ovat väsyneitä lastensa ja uskonyhteisön aiheuttamien paineden takia. Kirja koostuu pääasiassa Viljan ja Aleksin nykyisestä elämästä sekä heidän nuoruudenmuistoistaan, mutta mukana on myös Aleksin blogiinsa kirjoittamia uskonnollisia pohdintoja. Näistä hän saa kohtuuttomasti lokaa niskaansa, sillä ystävien mielestä tosiuskovainen ei epäile Jumalaa.
Tätä lukiessa kannattaa olla nenäliinoja lähellä. Tarina on koskettava, ja Rauhalan ihana, suorastaan lyyrinen kieli on jo itsessään elämys. Tämänkaltaista kirjaa en ollut ennen lukenut koskaan.Suosittelen ehdottomasti.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kommentti piristää aina! :)