Juoni oli (ajan kirjoille tyypillisesti) hyvin yksitoikkoinen ja usean vuoden kattava. Hanna on nelihenkisen perheen tytär. Hänen veljensä passuuttaa häntä jatkuvasti ja räyhää tälle. Veli saa tehdä mitä tahtoo, mutta Hanna joutuu olemaan kiltti ja pysymään naisille varatulla paikalla - nyrkin ja hellan välissä.En ymmärrä, miten Canthia on voitu pitää jotenkin feministisenä tai naisten asiaa ajaneena. Hanna on jotenkin niin... Sovinistinen. Kerronta oli melko moralisoivaa, aivan kuin kirjailija itse paheksuisi Hannan ratkaisuja.
Luin Canthista kertovan Wikipedia-artikkelin, ja huomasin monia yhteyksiä Hannan ja Canthin oman elämän välillä. Suosittelen lukemaan tuon artikkelin, siinä on kirjailijasta hyvin mielenkiintoista tietoa.
Kirjaa en nyt oikein haluaisi suositella. Paitsi... Niin. Paitsi jos haluat tutustua tarkemmin suomalaiseen realistiseen kirjallisuuteen.
Canth tahtoi osoittaa ja alleviivata epäkohtia. ;) Ja tarkoitus toimii, paheksut epätasa-arvoa! Oma päätelmä. Nimim. Lukenut yhden novellin... ;) Heh, kunhan yritän päteä.
VastaaPoistaHeh ;) No joo, mutta Hannan kohtalotovereita saattoi olla aika paljonkin 1800-luvun Suomessa. Aika onnekkaitahan me ollaan, kun ei tarvitse miettiä, kumman ammatti olisi vähemmän inhottava, opettajan vai kätilön. Tuohon aikaan ei naisilla tainnut olla liiemmin vaihtoehtoja.
PoistaMinna Canth oli suomen tärkeä Fennomaani ja ensimmäinen naiskirjailija. Hän pyrki parantamaan naisten asemaa yhteiskunnassa... Taas yksi historian tyypeistä joita tavallaan arvostaan. (lisäksi esim. Jean sibelius, J.v. snelman[ei se makkaraa-tyyppi]) Voimakasvaltainen nainen ja yksin huoltaja. (en tarkota, että et tietäis)
VastaaPoistaTiedän ;) Ja tiedän myös, ettet tarkoita etten tietäisi. (Olipa hassusti ilmaistu...) Minna Canth oli varmasti aikalaistensa keskuudessa hyvin radikaali ja hänen mielipiteensä sopimattomia. Nykyajan Suomessa kuitenkin Canthin ajatusmaailman omaavaa pidettäisiin auttamattoman vanhanaikaisena. Ehkä päähäni ei vain mahdu sellainen asia, että sukupuolten välinen epätasa-arvo on ollut joskus noin räikeää. Nykyaikana (kuten jo edellisen kommentoijan vastauksessa mainitsin) kummatkin sukupuolet ovat - ainakin melkein - tasavertaisessa asemassa.
PoistaOlemme saavuttaneet Suomessa suhteellisen hyvin tasa-arvon koko maailman mittakaavassa mutta olen huolissani alati kasvavasta perheväkivaltaa kertovista luvuista Suomessa. Jokin kuitenkin kytee pinnan alla.
VastaaPoistaMinna Canth rohkaistu kirjoittamaan naisia koskevista epäkohdista ajassa jolloin aiheista ei puhuttu eikä varsinkaan ollut soveliasta puhua miesylivallan takia. Puhumattomuus oli pelkoa mahdollisista seurauksista. Minna avasi ovet keskustelulle. Rohkeudelle.