"Rosie palasi ja tunkeutui välittömästi henkilökohtaiselle alueelleni. Hän sulki tietokoneen kannen. Uskomatonta! Jos minä olisin tehnyt saman Angry Birdsiä pelaavalle opiskelijalle, olisin seissyt seuraavana päivänä dekaanin toimistossa. Yliopiston hierarkiassa minä olen apulaisprofessori ja Rosie on tohtorikoulutettava. Minulla oli oikeus jonkinlaiseen kunnioitukseen."
Luin Vaimotestiä aika suurin ennakko-odotuksin. Kirjaa on blogimaailmassa hehkutettu todella paljon, enkä ihmettele. Kirja ei ehkä ollut niin hulvaton kuin odotin, mutta hauska joka tapauksessa. Ja erittäin inhimillinen.
Don Tillman on australialaisessa yliopistossa työskentelevä geneetikko, jonka sekuntiaikataulutetussa elämässä kaikki on kohdillaan - kahta asiaa lukuun ottamatta. Hänellä on Aspergerin syndrooma. Ja hän tarvitsee vaimon.
Don laatii lomakkeen, jonka perusteella hän aikoo löytää täydellisen vaimon. Sellaista ei tietenkään löydy, mutta monia erittäin epäsopivia ehdokkaita kyllä on tarjolla. Don joutuu kohtaamaan aivan liian monta kasvissyöjää, tupaikoitsijaa ja muuten vain hankalaa tapausta, ennen kuin tajuaa, ettei lomake voi määritellä sitä, kenen kanssa hän voisi jakaa elämänsä.
Hänen elämäänsä astuu Rosie, erikoinen mutta viehättävä tapaus, joka on Donin kauhuksi sekä kasvissyöjä että tupakoitsija. Silti Don huomaa tulevansa tämän kanssa erinomaisesti toimeen. Rosie etsii biologista isäänsä, ja pian Don huomaa joutuvansa mitä kummallisimpiin tilanteisiin Rosien ja Isäprojektin vuoksi.
Vaimotesti pursuaa lämpöä ja hyväntuulista huumoria. Don on mielenkiintoinen persoona, ja hänen ystävänsä Gene tuo tarinaan mielenkiintoisen vivahteen. Genen vaimo Claudia on sivuroolistaan huolimatta erittäin vahvasti rakennettu persoona, kuten kaikki muutkin kirjan hahmot. Jopa yliopiston kammottava dekaani tuo jo muutenkin värikylläiseen tarinaan oman sävynsä.
Suosittelen lämpimästi.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kommentti piristää aina! :)