Anna-Kaari Hakkarainen - Purkaus

"'Totuus vai tehtävä?' Vigdis kysyi.
Birk hieroi peukaloitaan vastakkain, kuivasta ihosta lähti suhiseva ääni.
'Tehtävä.'
'Suutele jotain meistä', Vigdis sanoi ja nosti leukaansa ylöspäin.
Birk hieroi edelleen peukaloitaan yhteen. Ulkoa kuului koiran haukuntaa, se kuului varmasti alhaalta kylästä asti. Birk irrotti kätensä toisistaan ja kääntyi sitten Kjarrin päin, tarttui tätä kummallakin kädellä poskista ja painoi huulensa veljensä huulille."

Nyt, aivan aluksi, on pakko myöntää etten edes tiennyt Hakkaraisen olevan kirjailija. Tunsin hänet vain ja ainoastaan Olivia-lehden kolumneista. Sitten pengoin vähän taustoja ja sain tietää, että Purkaus on jo toinen hänen kirjoittamansa kirja.

Suhtauduin siis Purkaukseen melko skeptisesti. "Ai joku toimittaja on kirjoittanut kirjan? Just", olivat ensimmäiset ajatukseni, kun sain tietää kirjasta. Mutta, kuten saan usein huomata, olin ennakkoluulojeni vanki. Purkaus on mahtava. Sen tunnelma on niin käsinkosketeltava, ja vaikka kirjastolla joku höpsö oli lätkäissyt selkämykseen "Romantiikka"-tarran, Purkaus on kaukana sellaisesta norarobertsmaisesta, vaaleanpunaisesta höttökirjallisuudesta. Vaikka kirjassa on rakkautta, se on onnetonta ja se päättyy huonosti. Se on juuri sellaista rakkautta josta jokainen osapuoli kärsii.

Henkilöhahmoja on hyvin vähän. On Vigdis, johon Kjarri ja Birk ovat kumpikin ihastuneet. Sitten on meno-Dalla, erittäin kaunis mutta päästään sekaisin oleva tyttö. Ja lempihahmoni: Säveltäjä, joka etsii inspiraatiota kaikkialta mahtavaa suurteostaan varten.

Postauksen alussa oleva pätkä on kirjan parhaasta kohtauksesta. Siitä huomaa Kjarrin ja Birkin keskinäisen yhteyden, ja sen miten he eivät päästä ketään väliinsä. Eivät edes Vigdistä. Ja nimenomaan Vigdis on se, joka yrittää erottaa veljekset toisistaan. Mietin Vigdiksen motiiveja aika pitkään. Johtuiko hänen huomionhakuisuutensa hänen sekopäisestä äidistään tai tunnekylmästä isästään? Miksi Vigdis yritti työntyä veljesten väliin?

Purkaus on koskettava ja voimakas lukuelämys, jota suosittelen jokaiselle.