"Et kuitenkaan usko..." ei taida olla kaunokirjallisuutta nähnytkään. Silti haluan tehdä siitä postauksen.
Ensinnäkin, koska kirja käsittelee (ainakin osittain) Venäjää, josta minulla on lähes pakkomielle. Venäläinen kulttuuri nyt vain on niin kiehtovaa. Ja erityisen mielenkiintoista on, kuinka erilainen Venäjän kulttuuri on Suomen kulttuuriin verrattuna, vaikka olemme naapureita.
Toinen syy. Luontainen uteliaisuus. Miksi "Et kuitenkaan usko..." keikkui kirjakauppojen myyntilistojen kärjessä viikkotolkulla?
Ja se kolmas. Miten ihmeessä suomalainen maalaistollo (tämä ei ole rienausta, koska kirjassakin sanotaan näin) on päässyt yhdeksi Venäjän tunnetuimmista elokuvatähdistä?
Kirjassa Ville Haapasalo kertoo itse oman tarinansa. Jotkut jutut ovat niin älyttömiä, ettei niille voi kuin nauraa, mutta on joukossa aika surullisiakin tapauksia. Kaikki teatterikoulun oppilaat eivät edes selvinneet hengissä.
Kerrontatyyli oli hyvä, mutta välillä tuntui kuin lukisi ylipitkää haastattelua. Suosittelen, jos pidät
a) Venäjästä
b) Listaykköskirjoista
c) Ville Haapasalosta.
Lopussa vihjaistiin, että tulossa olisi ehkä toinenkin kirja.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kommentti piristää aina! :)