Maggie Stiefvater - Lament

Voin hyvillä mielin onnitella itseäni, sillä Lament on ensimmäinen englanninkielinen romaani, jonka olen lukenut kokonaan. Olen tutustunut Stiefvaterin suomennettuun tuotantoon, mutten tiennyt, että hän on ehtinyt julkaista englanniksi näin monia kirjoja. Lamentille on julkaistu jatko-osa, Ballad, joka on jo lukulistalla. Häneltä on ilmestynyt myös The Raven Boys, jolle on (tai tulee) luultavasti jatko-osia, sekä The Scorpio Races, joka odottaa hyllyssä.

Mutta asiaan! Eli juoneen, josta en tässä kirjassa oikein saanut kiinni, tiedä sitten mistä sellainen johtui. Ehkä kielimuuri oli tiellä. No, jotain sain silti selville. Deirdre Monaghan on hyvin lahjakas harpunsoittaja ja laulaja, ja hänen olisi tarkoitus esiintyä "kilpailussa", mikä mitä luultavimmin on jokin kykykilpailu. Häntä kuitenkin jännittää, niin että hän antaa ylen ennen esitystä. (Nimimerkillä nyt tiedän, että englannin kielessä on noin kymmenen eri sanaa oksentamiselle.)

Mutta sitten paikalle saapuu Luke Dillon, uskomattoman taitava huilisti joka tahtoo esiintyä Deirdren kanssa. Ja siitä alkaa alamäki. Deirdre menee rakastumaan salamurhaajaan - jonka on lähettänyt itse suuri ja mahtava keijukaiskuningatar. Kovin pelottavaa. Menetin melkein yöuneni.

Ongelma on, että kirjassa ei oikeastaan tapahtunut mitään. Kaikki keskittyi Luken ja Deirdren suhteeseen. Ja ongelma on myös se, että Luke on salamurhaajaksi aivan liian pehmo. Deirdre itse taas on vain ärsyttävä. Ainoat hahmot, jotka kiinnostivat edes vähän, olivat Deen "ämmämäinen" työkaveri Sara, sekä Freckle Freak, joka edes yritti olla pahis. James oli aivan samanlainen velttoilija kuin Luke.

Älyttömän tylsä. Kansi sentään pelasti ;) Suosittelen, jos haluat parantaa englannintaitoa tai tutustua Stiefvaterin kirjoihin tarkemmin.

Täällä on oikein kunnon murska-arvostelu:http://ninankirjablogi.blogspot.fi/2014/02/lament-maggie-stiefvater.html